Katsaus nuoren naisen muotoilemaan maailmaan.


Portfolio

Lamppu Lamppu Lamppu Lamppu


keskiviikko 30. tammikuuta 2013

Kirjeveitsi

Saimme opettajaltamme tehtäväksi muotoilla ja valmistaa kirjeveitset, aikaa oli ma, ti ja torstaina arviointi. Halusin omastani siron ja kauniin käyttöesineen, ja hain muotoa jonkin aikaa. Istuin kirjastossa katselemassa ulos, ja näin harakoita. Siitä lähdin luomaan pelkistettyä linnun muotoa, joka on piilotettu veitsen profiiliin.
Tuotteen valmistin omenapuusta, työskentelin vannesahalla ja leveänauhahiomakoneella. Kappale valmistui päivässä, viimeistelin pintaa vesihiomalla ja lopuksi vahaamalla. Lopputulos on sitä mitä odotinkin, ja olen siihen hyvin tyytyväinen.

Kappaleen kokonaismitta n. 19cm

keskiviikko 16. tammikuuta 2013

Kattaussarja muovista

Tuotekehityksen perusteiden tunnilla olemme suunnitelleet kattaussarjaa, jonka toteutamme muovista. Omaan kattaukseeni sain inspiraatiota meksikolaistyylisestä Tex mex- ruuasta. Valmistin prototyypin luonnosteni pohjalta SikaBlockista, eivätkä mittasuhteet ole aivan kohillaan. Sain kuitenkin varmistettua sen, etten tule tekemään lopullista muottia SikaBlockista käsin, vaan CNC-kaivertimella. Täten saan tuotteesta siistin ja mittasuhteista oikeat. Alla kuva protosta.


Ideana on se, että tuotteessa on irtonaiset kulhot joihin voidaan asettaa tortillojen täytteet. Ylimpiin lihat, seuraaviin kasvikset ja alimmaisiin kastikkeet. Kulhot asetetaan kuvassa olevaan telineeseen niille sopiville paikoille.

Alla myös renderöimäni versio pikatyönä tehdystä Solidworks-mallinnoksesta. Tämä ei vastaa sitä, mitä työ tulee olemaan (seinämät ovat väärässä kulmassa), mutta se antoi minulle osviittaa tekniikasta ja lopullisesta ulkonäöstä.


Seuraavaksi olikin projektinani luoda parempi mallinnos, että saan CNC-kaivertimella valmistettua muotin muovityölle. En vieläkään ole täysin tyytyväinen, mutta parempaan suuntaan mennään. Värimaailma alkaa hahmottua, mutta sitä täytyy vielä miettiä.


Päädyttyäni kuitenkin toimimaan yllä olevan mallin mukaan (tosin värejä fiksaan vielä, jos käytän ollenkaan!), pääsin luomaan työstöratoja MasterCam-ohjelmalla CNC-konetta varten. Ne luotuani lähdin opettajan kanssa tutustumaan koneen ohjelmointiviidakkoon, ja lopultakin pääsin reilusti eteenpäin työssäni. Vielä en yksin pärjäisi tämän monsterin kanssa, mutta hiljaa hyvä tulee!

Yleiskuva käyttämästäni koneesta, kappale näkyy lasin takana vasemmalla.

Siellä se muotoutuu!
Kone työsti kappalettani nelisen tuntia, suurimman osan ajasta vahdin mielenkiinnolla koneen työskentelytapoja. Käytin kahta eri terää, 12mm tappijyrsintä yleismuodon saamiseen (sen jäljilta kappaleesta tuli kerroksellinen, kuten alemmassa kuvassa näkyy) ja viimeistelyssä 4mm tappijyrsintä säteittäisellä työstöradalla. Lopullinen pinnan jälki näytti tältä:


Hienoa ja tarkkaa jälkeä sillä saa aikaan! Olen hyvinkin tyytyväinen lopputuotokseen, muoto on ryhdikäs ja siisti. Käsin toki täytyy vielä hieman hioa pintaa, jotta pienet urat kaikkoavat, mutta se ei ole suuri vaiva. Alla kuva valmiista muotista.

Kynä kokovertailun vuoksi.
Lisään vielä ekstrana kuvan alkuperäisestä, käsin tehdystä protostani valmiin muotin rinnalla.


On kyllä eroa, mutta onneksi myös samankaltaisuuksia.

Mallin viimeistelyn jälkeen pääsen muovikoneen pariin, koettamaan josko siinä teho riittää imemään muovi paikoilleen kolosiin!

Oli tullut aika lähteä tarttumaan härkää sarvista, ja viimeistellä sikablock-muotti muovikonetta varten. Hioin pahimmat särmät pois, ja irrotin muotin alustastaan. Painoin jokaisen lokosen kulmiin reiät metallitikulla, jotta imu onnistuisi. Materiaaliksi valittiin musta 1mm akryylimuovi, ja ensimmäisen vedoksen aika koitti.

Muotti muovikoneen uumenissa, odottamassa muovia päälleen.
 Täysi susi siitä tuli, muovi ei lämmennyt tarpeeksi ja imuteho ei sen vuoksi riittänyt. Eikun uutta muovia koneeseen, ja toinen vedos olikin lähes täydellinen:


Ainoa miinuspuoli on se, että muovi oheni lähes paperinohueksi kalvoksi kulhojen pohjalle. Kokeilin vetää toisen vedoksen 2mm akryylimuovista, mutta siinä ei lämpö riittänyt, ja pohjista tuli vielä ohuemmat. Mutta muovikappaleestani sai parhaan mahdollisen mitä meidän muovikoneellamme sai aikaan, ja olen erittäin tyytyväinen. Muoto, mittasuhteet ja ulkonäkö vastaavat haluamaani, vaikka koko ja lopullinen toteutus eivät olosuhteiden pakosta ole täydelliset.
Yhtäkaikki, ei tullut paha kakku :)


perjantai 11. tammikuuta 2013

Säästölipas

Saimme opettajaltamme Markku Pakkaselta uuden, mielenkiintoisen tehtävän: suunnittele eläinaiheinen säästölipas, maksimimitat 100x100x50mm, ja jonka molemmat kyljet on oltava suorat.
Muotoilun tyylinä pelkistetty, puhdaslinjainen suomalainen muotoilu, ja materiaalin on tuettava muotoa ja/tai aihetta. Koska muoto on yksinkertainen, on huolellinen pintakäsittely tärkeää.
Emme tosin valmista täysin toimivaa säästölipasta, vaan vain yksinkertaisen, täyttä puuta olevan proton, sillä aikaa on vain viikko.

Heti tehtävänannon saatuamme paloin halusta päästä töihin. Kävelin suoraan varastoon hakemaan itselleni materiaalia, jonka jo tiesin: Zebrano. Halusin sitä sen hieman likaisen, maanläheisen tunnelman ja sen kauniiden, voimakkaiden raitojen vuoksi. Päässäni pyöri kaksi vaihtoehtoa eläinhahmoksi: tiikeri tai sarvikuono. Lopulta päädyin sarvikuonoon, sillä Zebrano puulajina tuo tuotteeseen savanninmaista tunnelmaa. Sarvikuono on myös huomattavan paljon kauniimpi ja tunnistettavampi yksinkertaistettuna.

Zebranoa

Aiheen päätettyäni pääsin aloittamaan luonnostelun.


Luonnoksissani hain sarvikuonon muodosta pääkohtia, ja niiden pohjalta piirsin useita otuksia. Kuvat menevät järjestyksessä vasemmalta oikealle: 3, 1, 4, 2, eli kehityskaari on selkeä. Viimeisenä päädyin seuraavaan muotoon:


Tämän pohjalta lähdin työskentelmään Solidworksilla. Muoto oli yksinkertainen luoda, ja koska tuotteesta tulee yksinkertainen, oli mallintaminen ripeää. Lopputulokseen olen erittäin tyytyväinen, seuraavana odottaakin prototyypin valmistaminen.


Prototyyppiä varten tulostin 1:1 kuvan sarvikuononi sivuprofiilista, ja liimasin sen kiinni aihiooni. Sahasin muodon esiin vannesahalla, ja hiomossa tasoitin jäljen nauhahiomakoneella. Käsinhiomalla viimeistelin pinnan sileyden ja vaikeat alueet hioin pienoisporakoneen avulla. Pienoisporakoneella syntyi myöskin kolikkoreikä. Pinnan käsittelin värivahalla, ja työni oli tullut päätökseen. Lopputulos on mielestäni kaunis, elegantti ja viimeistelty, säästölipas aikuiseen makuun.